Teoria 2 – Tiedon tallentaminen

Toisen teoriatehtävän aiheena oli tiedon tallettaminen muuttujiin Java-kielessä. Tehtävänä oli laatia käsitekartta siitä, mitä erilaisia tietotyyppejä Java tarjoaa (alkeistyypit, taulukot
sekä valmiit luokat, kuten kokoelmat) ja miten näihin tietoa talletetaan. Tehtävänanto aiheutti useita erilaisia kysymyksiä: Käsitekartta ?! Tietotyypit, anteeksi mitkä?! Kokoelmat, never heard. Ja siis ihan oikeesti käsitekartta!? Ei mikää mindmap, vaan käsitekartta!

Tietotyypit ei erityisemmin soitellut kelloja, kun ensimmäisen kerran kuulin niistä. Luonnollisesti olin käyttänyt niitä ensimmäisessä koodiharkassa, mutta termistön ja käytännön yhdistäminen oli vielä hiukan hakusessa. Olosuhteet käsitekartalle olivat mitä parhaimmat. Kuten kaikki Studio1-harkat, piti sekin palauttaa lauantaina. Maanantaina oli Lakinlaskijaiset, keskiviikkona Limeksen appro ja torstaina kasa fukseja lähti fabujen kanssa valloittamaan etelänaapuriamme. Ah opiskelu ( ja ne oheistapahtumat🙂 ). Nämä edellä mainitut tapahtumat eivät siis suuremmin edistäneet tietotyyppien välisten suhteiden hahmottamista.

Itse tietotyypeistä, esimerkiksi allekirjoittaneelle oli aluksi vaikea hahmottaa attribuuttien ja erilaisten muuttujien välisiä eroja. Onneksi teoria ja koodi kulkevat käsi kädessä, ja vaikeammatkin asiat ovat selkeytyneet, kunhan vain molemmista on ollut tarpeeksi hyvä tietopohja. Tietotyypit olivat laaja aihe, josta tietoa löytyi vähän kaikkialta. Kalakirjaa oli raskasta ja puuduttavaa lukea, mutta välillä sekin tarjosi erittäin hyviä ja selkeyttäviä pointteja. Kuitenkin huomattavan hyväksi opiskelutavaksi huomasin Wiki + Google + Oraclen tutoriaalit sopivilla hauilla. Käsitekartta prosessin alussa avasin myös Head First Javan, mutta kuoppasin sen lähes samantien. Ehkä siitä on tulevaisuudessa ( = projektissa) hyötyä. Tiedosta ei ollut pulaa, enää piti vain hahmottaa asioiden väliset suhteet. Tässä lukijoille (eli pääasiassa tulevien vuosien fukseille, jos kandiuudistuksenkin jälkeen on vielä teoriatehtäviä) pieni tiivistys tietotyypeistä:

Image

Työkaluna käytettiin Cmapia, joka on tarkoitettu käsitekarttojen tekoon. Ylläoleva esimerkki on tehty samalla softalla. Vaikeudeksi muodustuu eri pallojen fiksu yhdistely fiksuilla termeillä. Sanat kuten ”on” ja ”eli” ovat ehdottamasti kiellettyjen listalla. Käsitekartassa ei kuitenkaan tarvitse miettiä lausemuotoja samalla tavalla kuten esseessä.

Itsellä oli tapana tehdä mindmappeja eri esseisiin, mutta en ollut oikein ikinä jaksanut viedä asiaa next levelille ja miettiä oikeasti asioiden välisiä suhteita. Cmap aiheutti alkuun pientä hajoilua, mutta osoittautui melko toimivaksi välineeksi. Aluksi huomasin tehneeni käsitekarttani melko heikosti, ja lopullinen palauttamani versio oli kolmas, jota työstin. Värien ja eri viivojen kanssa leikkiminen vei yllättävän paljon aikaa, eikä tuotos tuntunut ikinä täysin valmiilta. Käsitekartan palautuksen jälkeen huomasin kuitenkin oppineeni jopa paremmin kuin esseestä. Karttaa en kuitenkaan kehtaa palauttaa keskeneräisenä, tai sellaisena, josta ilmenee etten osannut asioita. Esseeseen sen sijaan voi aina sisällyttää vähän bs:ää🙂

Arvosanaksi sain omasta kartastani 4, johon olin todella tyytyväinen. Tunteja kuitenkin upotin työhön niin paljon, että oli se ihan ansaittukin. Käsitekarttaa oli paikoin raskasta ja inhoittavaa tehdä, mutta huomasin oppineeni asiat ihan hyvin. Tästä syystä teoria 3:ssa tein myös käsitekartan.

One thought on “Teoria 2 – Tiedon tallentaminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s