Loppupähkinöintiä

Paljon aikaa siihen meni, ja jotain sai vastineeksi. Ärsyttävää kurssissa oli apupyörittä aloittaminen ja homman määrä (ja kurssin pituus 5kk). Positiivista kurssissa (esimerkiksi verrattuna muiden käymään python-kurssiin) olivat tehtävänannot (pelejä) ja luennot (ne jotka JK luennoi). Myös pienryhmissä pähkäileminen oli mukavaa touhua.

Tärkein anti oli Javan muuttuminen jostain tuntemattomasta työkaluksi. Nyt koen että saan koodaamalla aikaan tahtomani, ja että voisin vaikka jatkaa pelien pienimuotoista koodaamista myöhemmin. En karsastanut ideaa koodaamisesta vaan halusin oppia sen. Asenteeni ehkä helpotti omaksumista, vaikka perjantai paniikin paniikki sitä heikensi. Lopetinkin sitten kerrasta koodin koodaamisen pe-la yöllä.

Esseet ja käsitekartta olivat tietyllä tavalla avuliaita oppimismuotoja, mutta niiden arvosteluperusteet jäivät minulle epäselviksi. Katsoin esseistäni pari kertaa teoriaa koodatessa, mutta muuten en olisi kaivannut niiden työmäärää kurssille.

Ja jottei loppuläpätys ole lyhyempi kuin muilla:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s